lauantai 28. helmikuuta 2015

Helmikuun viimeinen

Rupeaakohan minulla olemaan otsikot tällaisia, aina kuun viimeinen.
Toivottavasti ei.
Elämä vain on niin hektistä nykyään, ettei oikein ehdi eikä jaksa blogiin keskittyä.

Tässä kuussa on vietetty Kummitytön kihlajaisia, ollaan valittu tapetteja ja lattiamateriaaleja, yritän pakata tavaroita, käyn äitiä katsomassa pari kertaa viikossa ja sairastin flunssaakin yhtenä viikonloppuna.

Rakennuksella tulee paljon näkyvää nyt aikaiseksi:)
Tässä kuvassa on keittiön ja eteisen lattialaattaa ja siihen olen erittäin tyytyväinen.

Kalusteet saapuivat ja nyt on keittiö ja pari makuuhuonetta täynnä paketteja.
Makuuhuoneiden komerot on jo asennettuna.
Vielä pitää pari-kolme kuukautta jaksaa odottaa, eiköhän sitten rupea olemaan aika lailla valmista.
 
Loppuun kuva Lurun tassuista viikon takaa. Aamulla satoi märkää lunta ja sehän tarttui Lurun tassuihin niin, että oli pakko soittaa Isäntä hakemaan meidät autolla kotiin kesken lenkin, kun koirariepu ei meinannut jaksaa jalkojaan nostella. Paakut oli niin kovia, etten käsin saanut niitä irti.
Lämmin suihku pelasti:)




8 kommenttia:

  1. Voi sinulla on rakentamisessa nyt paljon iloa ja ihastelua. Laitathan sitten valmiistakin joitain kuvia jotta saan ihailla. Koirille tuo lumipallokeli on hankalaa, muistan meidän koirien kokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki laitan kuvia valmiistakin. Nyt on vain joka paikka vielä kesken, osa enemmän, osa vähemmän.

      Poista
  2. Tuttua puuhaa, silloin kun meillä oli se cavalieri sen jalkoihin ja rintakarvoihin tuli nuo pallukat. Koira oppi että ensin aina suihkuun.
    Varmaan on mukavaa aikaa kun odottaa uutta kotia. Tällä iällä harvinaista, kun koti meilläkin on jo yli 30 vuotta vanha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä Lurun tassuihin tarttuu paljon enemmän lunta kuin Mökön, vaikka ovat samaa rotua. Lurulla on karvaa runsaammin ja erilaista.
      On tämä ihanaa aikaa, vaikka välillä tuntuu, että kannattikohan ruveta vanhoilla päivillä hulluttamaan;)

      Poista
  3. Luru reppana, kamala kulkea tuollaisten paakkujen kanssa. Tulee mieleen omat sessulit /Briardeja) ja kun olivat pitkäkarvaisia, niin lumipallokeli oli juuri tuollaista.
    Ihana kun jaat meidän kanssa uuden kotisi valmistumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lenkillä Lurulla on tapana tulla mun eteen poikittain, kun se tarttee apua. Jos vaikka risuja on tarttunut turkkiin. Niin se teki tuolloinkin, mutta en saanut autettua:)

      Poista
  4. Auts tuo viimeinen kuva! 8) Kiirettähän pakkaa olla ja tämä kone vie kyllä aikaa yllättävästi. Ajattelin kurkata koneelle ja mennä sitten polkemaan kuntopyörällä katsoen yhtä tunnin ohjelmaa telkussa samalla - yhtäkkiä se ohjelma loppui ja olin vielä koneella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä kone sellainen on, ettei huomaakaan kuinka paljon aikaa tulee tässä vietettyä. On pakko pitää sellaisia päiviä, etten avaa koko konetta ollenkaan.

      Poista