tiistai 25. toukokuuta 2010

Sadetta ja tuulta

Kylläpä muka pitää niin kiirettä, ettei ehdi blogia päivittämään. Pari postausta sitten luettelin puutarhaunelmiani ja yksi niistä toteutui reilu viikko sitten, kun ostettiin Tuurin Kyläkaupasta paviljonki. Mielestäni se on mukavan näköinen lehtikoristeisine kulmineen ja tykkäsin, kun katto oli vihreä eikä valkoinen. Asennettiin se samantien paikoilleen ja vähän jo silloin ajattelin, että kuinkahan se pysyy täällä lakeuden tuulissa pystyssä. Hyvin se pysyi, vaikka joinakin päivinä tuuli vähän kovempaa. Suunniteltiin kuitenkin painoja ja tukia kulmiin mutta... Eilen sitten tuulen lisäksi satoi rankasti ja paviljongin katto kastui aivan märäksi. Tuuli oli valtavan kova ja niin katos kaatui ruusupuskaan. Käytiin nostamassa sen pystyyn ja tuettiin sitä vähän paremmin, mutta jonkin ajan päästä se oli taas kumossa. Otin siitä katon pois ja nostettiin pelkkä kehikko pystyyn, mutta niin vain sekin kaatui. Nyt on suunnitelmissa lyödä maahan puutolpat joka kulmaan, jospa se sitten pysyisi pystyssä. Ensimmäisessä kuvassa on tilanne viikko sitten, tuolit ovat vähän isot, mutta menettelevät toistaiseksi. Toinen kuva on eiliseltä.





Yksi unelmahan minulla oli saada yrttiallas puutarhaan. Olen miettinyt ratkaisuja altaan reunoiksi, olisiko ne laudasta vai kivestä. Näin viimeisimmässä Koti-lehdessä kuvan vanhoista kattotiilistä tehdystä reunasta ja kyselin isännältä onko meillä niitä missään. Totesi ettei ole. Muutaman päivän päästä hän toi kotiin kuorman vanhoja kattotiiliä, oli niitä nähnyt jossain talossa ja hommasi ne minulle.
Laitan kuvaa valmiista altaasta, jos se vain tänä kesänä tulee valmiiksi. Tälle kesälle on niin paljon kaikenlaisia suunnitelmia, että saa nähdä miten aika riittää kaikkeen.



Toisaalta kurjaa, kun tuli taas näin kylmää, täällä on tänään ollut noin 8 astetta lämmintä. Mutta toisaalta nyt on saanut jotain sisälläkin tehtyä. Valmiin näköistä ei vielä ole, mutta tavaroita on siirretty paikasta toiseen, että eiköhän se siitä. Lämpöisempiä kesätuulia kaikille.

2 kommenttia:

  1. Unelmia pitää aina olla. Kylläpä se koettelee katoksen kanssa.
    Meilläkin oli aikanaan sellainen ja naapurista sitä haettiin tuulen jälkeen. :)

    VastaaPoista
  2. Korppi, Niin minustakin, unelmat kuuluvat elämään. Eiköhän me vielä voiteta tuuli tuon katoksen suhteen. :)

    VastaaPoista