Jospa antaisin blogille vähän tekohengitystä.
Kesä on ollut hyvin tunteikas monella tapaa. On ollut suurta surua ja isoja iloja.
Äiti kuoli kesäkuun puolivälissä ja siitä toipuminen jatkuu.
Olemme asuneet uudessa kodissa kesäkuun lopusta lähtien, mutta vieläkään aivan kaikki tavarat eivät ole löytäneet paikkaansa. Muutimme rakennuspölyn keskelle, pari huonetta piti vielä maalatakin ja tavaroita kuskattiin huoneesta toiseen. Vanha koti saatiin kaupaksi, mikä oli erittäin hyvä juttu.
Koirilla on ollut jonkinlaisia vaikeuksia uuteen kotiin sopeutumisessa, mutta onneksi eivät riko paikkoja.
Toissapäivänä tapahtui kesän iloisin asia, kun S-tytär ja avomies saivat ihanan pienen prinsessan.
Me saamme olla pikkuiselle isovanhempia, vaikka virallisesti emme olekaan. Eilen heti pääsimme ihastelemaan tätä pientä suurta ihmettä. Huomenna he kotiutuvat ja loppuviikosta pääsen jälleen nuuskimaan vauvan tuoksua:)
Olen ollut kolme viikkoa loman jälkeen töissä ja uusia tuulia sielläkin. Aloitin pienten ryhmässä ja olen siinä näillä näkymin tämän vuoden ainakin. En ole ollutkaan pienillä yli kahteenkymmeneen vuoteen:)
Joten muutoksia on tässä kesässä ollut paljon.
