Kylvöjä

Minä rakastan kesää ja olen kesäihminen, mutta...valitettavasti en ole helleihminen. Tällaiset lämpötilat (tänään noin 29 astetta) eivät ole minua varten. Töissä olin tänään lasten kanssa noin kolme tuntia pihalla, niin jopa tarvitsin noin tunnin päiväunet kotiin tultuani, olo on uupunut ja vetelä.

Sunnuntaina juhlahumujen jälkeen käytiin tekemässä kasvimaa ja istuttamassa perunaa. Perjantaina käytiin hakemassa työkaveriltani turpeeseen sekoitettua hevosenlantaa maanparannukseen. Kasvimaalle tuli perinteiset porkkana, sipuli, punasipuli, lanttu ja nauris ja tietenkin herne. Lanttua ja naurista laitoin vain pienet pätkät, koska ne ei ole koskaan aiemmin oikein kasvaneet.
Meillä on nyt kolmatta vuotta kasvimaa ns. vanhalla tuvalla ja siellä maa on aivan ihanaa juuresten kasvattamiseen, hyvin hiekkapitoista. Tässä kotona, missä aiemmin pidin kasvimaata, maa on savista.

Kasvihuoneeseen ostin viisi tomaatintainta, vielä pitäisi jostain löytää kirsikkatomaatin taimi. Kaksi kurkuntainta istutin sinne myös ja yhden paprikan. Kaikki ovat tänä vuonna ostotaimia. Laitan jossain välissä sieltäkin kuvia, kun vain muistan ottaa kameran mukaan, kun siellä käyn.

Taas pari kuvaa sunnuntain aamulenkiltä.
Metsätähdet kukkivat kauniisti.


Meidän lenkkireitillä on suora tienpätkä ja olenkin ruvennut nimittämään sitä käärmesuoraksi, kun siinä aina silloin tällöin on auton alle jääneitä käärmeitä kuolleena. Eläviä en ole nähnyt, mutta aina vähän jännittää, kun koirat menevät ojanreunan pitkässä heinikossa ja ovat niin suunnattoman uteliaita, ettei vain nenään osu käärmeen hampaat.
Tämä pieni käärmeenpoikanen oli ilmeisesti myös jäänyt auton alle käärmesuoralla. Pituutta sillä oli ehkä noin 15 senttiä.