Minua alkaa pikkuhiljaa jouluttaa:) Yksi syy siihen on varmasti kiire käsitöiden parissa, myyjäisrumba lähestyy kovaa vauhtia ja vielä olis niin paljon tekemistä.
Mm. tällaisia pötkylöitä olen kutonut. Olen ottanut kuvan jo joku aika sitten ja nyt niitä on jo enemmänkin. Näytän myöhemmin mitä näistä tulee ja on tullut.
Toisaalta sitä aivan odottaa, että pääsee taas myyntipöydän taakse. Se on niin mukavaa puuhaa, vaikkei kauppa kovin käviskään. Tottakai sitä aina toivoo, että ihmiset kiinnostuisi meikäläisen tekeleistä.
Joku vanha, kauan töitä tehnyt torikauppias sanoikin, että optimistisempaa ihmistä kuin torikauppias saa hakea. Vaikka kauppa kävisi kuinka huonosti, niin hän aina uskoo, että seuraavalla kerralla menee paremmin.
Minä voisin kyllä tehdä käsitöitä kaiken päivää. On se vaan niin mukavaa, kun näkee omat ideat omien kätten tuotoksina valmiina. Jospa viimeistään eläkkeellä sitten...
Olen nuoresta saakka haaveillut lumihiutalepallosta ja joku vuosi sitten sain tämän pienen enkelitytön hyvältä ystävältäni joululahjaksi. Sitä näin syksyn tullen ja joulun lähestyessä on mukava ravistella:)
Iloa päiviinne!
maanantai 7. marraskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Makoisat värit lappusiss, mielenkiinnolla odotan lopputulosta...
VastaaPoistaOlen myös haaveillut tuolaisesta lumihiutalepallosta, lapsuudessani sellainen oli Mummulassa - missä lienee nykyisin? Vielä joskus sellaisen hankin...
Toinen haave on Villeroy & Bochin jouluiset soittorasiat, posliiniset. Niin ihania!
Nyt kyllä uteliaisuuteni heräsi...mitähän on tulossa noista lappusista?
VastaaPoistaMinäkin olen silloin tällöin myyntipöydän takana myymässä hunajaa. Joskus ihmetyttää, miksi ihmiset tulevat vaikka messuille, kun ne kiertävät niin kaukaa pöydät, ettei kukaan vaan puhuttele heitä. Ei heidän tarvi ostaa, mutta olisi kiva, jos he vaikka katsoisivat!!
VastaaPoista