Vihdoinkin...

Lopultakin meillä roikkuu puhtaita mattoja kuivumassa.

Hain tänään uuden painepesurin, koska ilman sitä en enää suostu mattoja pesemään.

Meillä, kun koirat pitävät huolen siitä, että mattopyykkiä riittää.

Nyt täytyy vain toivoa, että poutaa riittää ja matot kuivuvat.

Minä sitten tykkään vanhoista räsymatoista:)

Niissä ei näy lika niin helposti ja ne on helppo pestä.

 Minulla on kaksi isoa rautapataa pihassa ja olen nyt parina kesänä laittanut niihin erivärisiä pelargonioita. Välillä ne lopettavat kukinnan melkein kokonaan, mutta sitten taas innostuvat. Nyt on taas ihana kukkavaihe menossa. Näyttäis, että toiset väritkin menestyvät minulla paremmin kuin toiset.

Tällainen kukka löytyi liiverin takaa, oli vallannut Isännän sirkkelinkin.

Peltokierroksi veikkaisin.

Kävin Mökön kanssa perjantaina eläinlääkärillä silmätulehduksen takia.

Meidän kummalakaan koiralla ei ole koskaan ollut silmätulehdusta, uskon että pitkä otsatukka suojaa silmiä niin hyvin.

Mutta nyt oli Mökön toinen silmä tulehtunut. Yllätykseksi terveestä silmästä löytyi pieni vamma. Joten tippoja tiputellaan nyt molempiin silmiin.

Urheasti Mökö antaa tippoja laittaa, nyt kaksi eka päivää 8 kertaa päivässä.

Muuten kesä on ollut ihana koirien kanssa.

Kemiallisella kastraatiolla oli juuri sellainen vaikutus kuin toivottiinkin:)

Mökö ei juokse tyttökoiran perässä, Luruhan ei tytöistä piittakaan. Molemmat pojat pysyvät kotipihassa irrallaankin.

Eivätkä ne tappelekaan enää juuri lainkaan. Varmaan pari kolme tappelua on ollut viimeisen 4 kuukauden aikana, kun sitä ennen rähinät oli jonkun aikaa päivittäisiä. Välillä ottivat isommin, välillä pienemmin yhteen. Onneksi eivät sentään purreet toisiaan.

Huomenna alkaa mun viimeinen lomaviikkoni, kyllähän lomalla olis voinut olla vielä pitempäänkin, vaikka mulla tosi pitkä loma olikin (2kk).