Juttua koiranpennuista

Koirien kanssa on kesä mennyt tosi mukavasti.

Niitä voi pitää pihassa irti, eivätkä lähde mihinkään.

 

Kerronpa, mitä tapahtui neljä vuotta sitten (itsellekin tänne muistiin).

 

Olen aikaisemminkin kertonut, että meidän Mököllä on "tyttöystävä".

Se on ainoa narttukoira lähietäisyydellä, joka saa Mökön pään aivan sekaisin.

Lukemattomia kertoja vuosien aikana on paineltu Mökön perään,

kun se on kiima-aikana karannut kyseisen tytön luo.

Useinmiten se saadaan, Mökön kannalta valitettavasti, jo matkalta kiinni.

Kiltisti se alistuu kohtaloonsa ja tulee  autoon.

 

Mutta silloin neljä vuotta sitten, se karkasi keskellä yötä.

Meillä on puhkaistu seinään ovi, joka menee suoraan aitaukseen. Ovi oli lukossa,

mutta en luottanut lukkoon ja tiesin Mökön taidot oven avaamisessa,

joten laitoin yöksi aina oven eteen tuolin.

Mutta yhtenä iltana tuoli unohtui ja Mökö sai oven auki ja teki aitaan reiän, josta lähti kylille.

Matkaa kyseiseen taloon on linnuntietä n. kaksi kilometriä ja tietä pitkin kolme.

Kun huomasin, että Mökö on häipynyt, se oli ehtinyt olla karkuteillä puolesta tunnista tuntiin.

Lähdin sitä hakemaan ja sieltähän se löytyi ja tuli kiltisti autoon ja tultiin kotiin.

 

Jonkin ajan päästä tyttökoiran emäntä kertoi, että heille on tulossa pentuja.

Hän ei onneksi ollut yhtään pahoillaan tapahtuneesta, päinvastoin.

Hän kertoi myös, että koiralla on käynyt kolme eri sulhasta:)

 

Elokuussa kun pennut olivat kuuden viikon ikäisiä,

tyttökoiran emäntä kutsui meidät katsomaan pentuja.

 

Isäntä meinasi, että eihän sitä tiedä ovatko ne Mökön pentuja.

Kun päästiin perille, nauroin ja sanoin, että vieläkö epäilet.

Pihassa oli kuusi ihanaa mustaa koiranpentua ja aivan samannäköisiä,

mitä Mökö oli ollut pentuna.

 

 

 

Yksi tyttöpentu tuli heti minun luokseni ja heittäytyi selälleen kerjäten rapsutuksia.

Jos meillä ei olisi ollut jo kahta koiraa, niin uskoisin, että tämä tyttö asuisi nyt meillä:)

 

Ihania olivat pennut ja kaikki saivat uuden kodin.

Onneksi Mökön retket ovat olleet tuloksellisia

vain tämän yhden kerran.

 

Ja onneksi Mökö on sekaisin vain kahdesta kolmeen viikkoa kaksi kertaa vuodessa.

Ja onneksi Luru ei ymmärrä tyttöjen päälle mitään:)