Ristiäiset

Pirpana sai eilen ihan virallisestikin nimen. Nimi on ollut kyllä tiedossa jo ennen syntymää.

Kastejuhlaa vietettiin S-tyttären perheen lähipiirin kanssa.

Pappi oli mukava nuori nainen, joka ymmärsi, että juhla mennään vauvan ehdoilla:)

Pirpana oli rauhallinen, kun sai olla kummin olkapäätä vasten, mutta hermostui, kun laitettiin makuuasentoon:)  Kun vanhemmat ja kummit siunasivat hänet, hän nukahti.

Pirpanalla oli yllään mummansa, edesmenneen Pikkusiskoni, virkkaama kastemekko, joka on ollut äidilläänkin päällä.

Kastemaljaa oli käytetty jo Pirpanan isän ristiäisissä.

Ihania perinteitä<3>

Tilasin paikallisesta kukkakaupasta kimput sekä kastepöytään että tarjoilupöytään. Eikä tarvinnut taaskaan pettyä, kimput olivat kauniita.

Positiivisesti yllättynyt:)

Olin taas perinteisillä Maalaismarkkinoilla paikallisen talomuseon pihapiirissä.

Tällä kertaa otin mukaan vain vähän tavaraa: pussukat tietenkin, neulatyynyt, magneetit, hevonkengät ja kortit. Lähdin vähän pessimistisesti, koska en ole ehtinyt tekemään mitään uutta myytävää.

Kuten kuvasta näkyy aamulla, kun laitettiin myyntipaikkoja valmiiksi, ripsautti vähän vettä ja oli pilvistä. Olikin pieni pelko, että sataa koko päivän. Mutta niin hyvä tuuri oli, ettei sen koommin satanut markkinoiden aikana:)

Paljon oli taas väkeä liikkeellä ja myynnillisesti ne onnistuivat minulla kuitenkin erittäin hyvin:)

Markkinoilla tapasin myös pitkäaikaiset blogituttavuudet Mammelin ja Vaarin:) 

Oli todella mukava tavata heidät, aivan tuntuivat tutuilta ihmisiltä, niin monta vuotta olen Kivimäen elämää blogia seurannut.

Muutenkin tapasin paljon tuttuja ja se on aina mukavaa:)

Kävin äsken iltahämärissä nappaamassa kuvan, kun sumu on nousemassa pelloille.

Onkohan tulossa kylmä yö.

Huomenna sitten suunnataan Ruokamessuille Kauhajoelle maistelemaan herkkuja:)

Vaarikoira

Tämä pehmolelukoiran näköinen pieni otus saapui meille lokakuussa 2002.

Sillä oli voimakas paimennusvietti, paimenkoira kun on. Tehtiin paljon töitä, että saatiin se lopettamaan ihmisten näykkimisen.

Mutta se vei ison palan sydämestäni heti alkuunsa.

Tänään meillä juhlittiin 13v. synttäreitä.

Mökö istui  ja tuijotti minua, kun lauloin sille Paljon onnea vaan:D

Tarjoiluna oli koirille kakkua. Kakussa on kuivaa ruisleipää, välissä ja päällä maksalaatikkoa. kynttilöinä pätkittyjä kanatikkuja ja vielä koirien suurta herkkua kotijuustoa(leipäjuustoa) ripoteltuna päälle. Hyvin maistui niin sankarille kuin pikkuveljellekin:)

Mökö on aina viihtynyt paremmin ihmisten kuin muiden koirien kanssa. Tien päällä se varsinkin nuorempana rähisi vastaantuleville koirille. Jos meillä käy koiravieraita, Mökö on ihmisten kanssa sisällä ja Luru leikkii kaverin kanssa pihalla.

Mökö kerjää AINA rapsutuksia kaikilta ihmisiltä, jotka tulevat meille, niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin.

 

Lenkkeily ei enää kovin paljon Mököä kiinnosta. Se haluaa jo muutaman sadan metrin päässä kääntyä takaisin kotiin ja on aamuja jolloin se ei lähde lenkille ollenkaan, vaikka kuinka houkuttelis.

 

Mökö makaa aina ihmisten jalkojen juuressa ja täällä kotona se on aina siellä missä ihmisetkin. Tässä kuvassakin se istuu mun kanssa divaanilla, kun olen koneella.

 Toivottavasti Mököllä on vielä terveitä elinvuosia tulevaisuudessa.

 

Jotain satoa kumminkin

Tänä kesänä sato jää melko pieneksi. Kasvihuoneessa ei kasva mitään, marjapensaat ovat vielä niin pieniä, etteivät tuota juurikaan satoa, luumuja tulee jonkun verran ensimmäistä kertaa, päärynäpuu ei edes kukkinut ja omenapuistakin vain yksi kukki ja siinä kasvaa yksi omppu, kirsikkapensaasta saatiin maistiaiseksi muutama kirsikka.

Kasvimaalle istutettiin perunaa ja sipulia ja kylvettiin porkkanaa ja hernettä. Sieltä saadaan nyt satoa, kuvassa tämän päivän ateriatarpeet.

Maa on tällä paikalla hietamaata ja se on aika ihanteellista juuresmaata.

Perunat ja porkkanat ovat puhtaita ja helppoja kaivaa, en tarvitse edes kuokkaa, käsin kaivelen:)

Meillä on jo vuosia ollut kasvimaa täällä, vaikkei olla täällä asuttukaan, mutta nyt on ihanaa, kun se on vieressä.

Ensi vuonna sitten taas kurkut, tomaatit, paprikat ym:t omasta kasvihuoneesta.

Mansikkamaakin olis tarkoitus istuttaa ja tietenkin monivuotisia muitakin; ainakin raparperi ja ruohosipuli.

P.s. Miia kyseli jokin aika sitten ohjetta virkattuun liinaan, jonka kuvan olen julkaissut vuonna 2010. Löysin ohjeen ja jos käyt täällä Miia niin sivupalkissa on sähköpostiosoitteeni ja jos laitat sinne osoitteesi, niin lähetän kopion ohjeesta sinulle.

Katson maalaismaisemaa...

...ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän...

Kodinhoitohuoneen ovelta kuvatessa näyttää nyt tältä:

Kaivurikuski siirsi ison maakasan kellarin päälle ja huomenna hommat jatkuu, kun maata pitää kaivaa talon päädyn läheltä. Maa kun viettää taloon päin. Kellarin viereen tehdään autoille parkkipaikka.

 

Perjantai oli mukava päivä. Meillä oli vieraita enemmänkin. Terveiset ja kiitokset Turkuun kaikille:)

Pirpanakin oli päivän äitinsä kanssa meillä.

Tuollaisia päiviä lisää, kiitos:)

Kivaa viikkoa kaikille!

Elokuun lämpöä

Nyt saadaan nauttia kauniista ja lämpöisistä kesäpäivistä, vaikka maisemat rupeavat pikkuhiljaa olemaan syksyisen värisiä.

Perjantaina kävin Pirpanaa nuuskimassa. On mukavaa katsoa nuorten vanhempien onnea. 

Voiko vauvan tuoksua ihanampaa ollakaan:)

Sain sieltä ostaa toisenkin sangollisen mustikoita perattuna. S-tyttären mies (jolle pitäis keksiä hyvä bloginimi, mutta nyt on pää tyhjä) oli käynyt ne aamulla keräämässä.

Minulla on ollut tänään mattojen pesupäivä. Aurinko paistaa ja sopivasti tuulee, niin matotkin saa vielä hyvin kuivaksi.

Meillehän tuli muuton kanssa vähän hoppu, kun iloiseksi yllätykseksi saimme vanhan kodin nopeasti kaupaksi. Joten mukana muutti aikamoinen kasa likaisia mattoja.

Muutettiin rakennuspölyn keskelle ja pari huonetta piti vielä maalatakin. Tavaroita on siksi kuskattu huoneesta toiseen edestakaisin. Aivan kaikki tavarat eivät ole vieläkään paikallaan ja rakennuspölyä leijailee edelleen melkoisesti.

Mutta kiva täällä on asua:)

Iltapäivällä olohuoneen ikkunan takana kävi tikka herkuttelemassa katajanmarjoilla.

Mukavaa alkavaa aurinkoista viikkoa kaikille!

Elvytystä

Jospa antaisin blogille vähän tekohengitystä.

Kesä on ollut hyvin tunteikas monella tapaa. On ollut suurta surua ja isoja iloja.

Äiti kuoli kesäkuun puolivälissä ja siitä toipuminen jatkuu.

Olemme asuneet uudessa kodissa kesäkuun lopusta lähtien, mutta vieläkään aivan kaikki tavarat eivät ole löytäneet paikkaansa. Muutimme rakennuspölyn keskelle, pari huonetta piti vielä maalatakin ja tavaroita kuskattiin huoneesta toiseen. Vanha koti saatiin kaupaksi, mikä oli erittäin hyvä juttu.

Koirilla on ollut jonkinlaisia vaikeuksia uuteen kotiin sopeutumisessa, mutta onneksi eivät riko paikkoja.

Toissapäivänä tapahtui kesän iloisin asia, kun S-tytär ja avomies saivat ihanan pienen prinsessan.

Me saamme olla pikkuiselle isovanhempia, vaikka virallisesti emme olekaan. Eilen heti pääsimme ihastelemaan tätä pientä suurta ihmettä.  Huomenna he kotiutuvat ja loppuviikosta pääsen jälleen nuuskimaan vauvan tuoksua:)

Olen ollut kolme viikkoa loman jälkeen töissä ja uusia tuulia sielläkin. Aloitin pienten ryhmässä ja olen siinä näillä näkymin tämän vuoden ainakin. En ole ollutkaan pienillä yli kahteenkymmeneen vuoteen:)

Joten muutoksia on tässä kesässä ollut paljon.

Tapetteja

Kyllä oli ikävä näky ikkunasta aamulla, kun heräsin. 

Olis tehnyt mieli kaivautua takaisin peiton alle.

Paljon on sulanut päivän aikana, mutta ei kaikki.

Tässä muutama tapettikuva talotyömaalta.

Mun työhuone:

Makuuhuoneessa sama tapetti eri väreissä:

Pikkuhuoneessa melko räväkkä tapetti:

Keittiö:

Ja lopuksi kuisti:

Olen kyllä tyytyväinen kaikkiin tapettivalintoihin. 

Aina se on jännittävä nähdä miltä tapetit senässä näyttää.

Kosteat tilat on vielä kesken, mutta paljon on jo ihan valmistakin:)

Onneksi kaikki pintamateriaalit on nyt valittuna. 

Vielä on pari jännityksen kohdetta, miltä näyttävät valmiina ja onko valinnat osuneet kohdalleen.

Vanha ja uusi

Sainpahan tukittua uuden ja vanhan tuvan samaan kuvaan:)

Kuva tältä aamulta.

Helmikuun viimeinen

Rupeaakohan minulla olemaan otsikot tällaisia, aina kuun viimeinen.

Toivottavasti ei.

Elämä vain on niin hektistä nykyään, ettei oikein ehdi eikä jaksa blogiin keskittyä.

Tässä kuussa on vietetty Kummitytön kihlajaisia, ollaan valittu tapetteja ja lattiamateriaaleja, yritän pakata tavaroita, käyn äitiä katsomassa pari kertaa viikossa ja sairastin flunssaakin yhtenä viikonloppuna.

Rakennuksella tulee paljon näkyvää nyt aikaiseksi:)

Tässä kuvassa on keittiön ja eteisen lattialaattaa ja siihen olen erittäin tyytyväinen.

Kalusteet saapuivat ja nyt on keittiö ja pari makuuhuonetta täynnä paketteja.

Makuuhuoneiden komerot on jo asennettuna.

Vielä pitää pari-kolme kuukautta jaksaa odottaa, eiköhän sitten rupea olemaan aika lailla valmista.

 

Loppuun kuva Lurun tassuista viikon takaa. Aamulla satoi märkää lunta ja sehän tarttui Lurun tassuihin niin, että oli pakko soittaa Isäntä hakemaan meidät autolla kotiin kesken lenkin, kun koirariepu ei meinannut jaksaa jalkojaan nostella. Paakut oli niin kovia, etten käsin saanut niitä irti.

Lämmin suihku pelasti:)

Tammikuun viimeinen

Tammikuun viimeisiä tunteja mennään.

Nopsasti se meni, vaikka pitkä kuukausi onkin.

Olen kulkenut äidin luona, hän voi niin hyvin kuin tuossa tilanteessa on mahdollista. 

Surullista, kun hän ei pääse mihinkään sängystä, ei edes kääntymään.

Tässä kuussa olen nauttinut perjantaivapaista ja tuntuu, että niistä on hyötyä. En ole niin uupunut kuin aiemmin.

Rakentamisessa on mukava vaihe menossa, kun tulee paljon näkyvää.

Makuuhuoneita on maalattu, niissä katot paneloitu ja pian matot asennetaan:)

Seinien värit oli hyvät, vähän sitä jännitin. Ainoastaan meidän makuuhuoneen sininen väri on siinä ja siinä, mutta valmiina sen sitten näkee oliko onnistunut väri. 

Tapettiseinä muuttaa kuitenkin vielä huoneen näköä kuten myös ikkunalistat, kalusteet ym.

Tapetit laitetaan vasta myöhemmin.

Kovasti tykkään työhuoneeni keltaisesta väristä, tuntuu kuin siellä paistaisi aurinko. 

Väri on kirkkaampi kuin kuvassa.

Yksi seinä tässäkin tulee tapetille.

Ollaan jo valittu tapetit makuuhuoneisiin, mutta vielä pitäisi valita keittiöön ja olohuoneeseen. 

 

Mukavaa alkavaa helmikuuta kaikille!

Minäkö trendikäs?

Talvi on tullut meillekin. Toki lämpötilat vaihtelevat miinukselta plussalle ja taas miinukselle, mutta onneksi nyt on lunta.

Vaarikoira Mökökin lenkkeilee paljon mieluummin, kun on pieni pakkaskeli kuin jos on märkää.

Kaakeleita kävin yksi päivä tilaamassa, sekä lattia- että seinälaattoja.

Niitä pitää kuitenkin vielä miettiä muutamaan paikkaan.

Tapetteja ja huoneiden värejä on mietitty ja maaleja jo ostettukin.

Isännän työhuoneen seinään tehtiin tämmöinen reikä.

Siihen on suunniteltu akvaariota.

Ja sitten tuohon otsikkoon.

Ollaan mietitty paljon lattiamateriaaleja ja minä halusin makuuhuoneisiin muovimatot.

Ne ovat mielestäni nykyään hyvännäköisiä, mukavia jalan alla ja koirien kanssa helppoja.

Muutama päivä sitten luin jostain, että suosittuja lattiapintoja ovat tänä päivänä laminaatit, laatat ja trendikkäät muovimatot:)

Vuosikatsaus

Pieni katsaus vielä menneeseen vuoteen. Itsellekin muistiin tänne:)

Talvihan oli lämmin ja kurainen:(

Ehkä se konkretisoitui työelämässä ja koirien kanssa.

Kolmisen viikkoa tammikuun lopulla oli onneksi pakkasia.

Tammikuun kuva:

Talvella olin parissa myyntitapahtumassa mukana.

Ensimmäistä kertaa Taikasormet-messuilla, jotka eivät osaltani sujuneet kovin hyvin.

Helmikuun kuva:

 Suuri, ehkä suurin asia meidän elämässä tänä vuonna oli rakennusprojekti.

Maaliskuussa oli vasta pohja tehtynä ja viemärit kaivettuna.

Aloitin puutarhan suunnittelukurssin ja se oli mukavaa.

Maaliskuun kuva:

 Huhtikuulla järjestettiin tässä omalla kylällä Käsityönäyttely. 

Olin siellä mukan myyntipöytäni kanssa ja se oli kaikin puolin menestys.

Raksatyömaalla siivosin varastoon miehille taukopaikan.

Huhtikuun kuva:

Toukokuulla kevät otti takapakkia.

Kivijalkaa ruvettiin tekemään ja keittiösuunnitelma tuli valmiiksi.

Loppukuusta oli jo helteitäkin.

Kasvihuoneeseen laitoin vain kurkkuja ja tomaatteja kasvamaan.

Kovin väsynyt olin loppukevään, kun en pitänyt yhtään lomaa keväällä.

Toukokuun kuva:

Minulla alkoi kahden kuukauden loma kesäkuun alusta:))

Tämä kuukausi olikin tapahtumarikas.

Talopaketti pystytettiin.

Olin kaksi viikkoa varma, että olen vakavasti sairas, 

mutta onneksi jatkotutkimukset poistivat tämän pelon:)

S-tyttären valmistujaisia juhlittiin.

Kesäkuun kuva:

Yhtään asuntoauto lomareissua ei tehty kesällä, mutta se tiedettiin jo etukäteen, että reissut jää rakentamisen takia tekemättä.

Asuntomessuilla käytiin päiväseltään, ne olivat pettymys.

Maalaamista oli paljon heinäkuussa.

Särkyneen Sillan markkinoille osallistuin ja ihmisiä oli aivan valtavasti liikkeellä.

Kuivaa meillä oli kesällä, kovasti toivottiin sadetta.

Heinäkuun kuva:

Elokuulla maalaushommat jatkui ja järjestettiin maalaustalkoot.

Lattiat valettiin.

Ostin itselleni uuden myyntikatoksen.

Perunat kaivoin loppukuusta, kun varsiin iski rutto. Pieniksi jäivät, kun istutin ne vasta juhannuksena.

Päärynäpuussa kasvoi kaksikymmentä hedelmää:)

Elokuun kuva:

Aloitettiin 3. vuosi espanjan opiskelussa.

Syyskuulla osallistuin tämän vuoden viimeiseen ulkomyyntitapahtumaani; Maalaismarkkinoille.

Uusi katos osottautui vallan mainioksi, helppo pystyttää ja tavarat saa kauniisti esille.

Aloitin Käsityömessuille valmistautumisen.

Syyskuun kuva:

Kävin työterveystarkastuksessa. Oikeassa lonkassa on nivelrikko ja verenpainelääkitystä nostettiin, muuten kaikki suht ok.

Käsityömessut oli "omituiset" myynnillisesti, lauantaina ennätysmyynti perjantaina ja sunnuntaina surkea myynti.

Yhden päivän ensilumen satoi 24.10.

Kummityttö kotiutui Australiasta pariksi kuukaudeksi:)

Talo tuli ulkopuolelta lähes valmiiksi, terassi ja portaat puuttuu.

Lokakuun kuva:

Talolla alkoi väliseinien teko.

Äiti sairastui.

Loppukuukausi menikin töissä ja sairaalassa.

Olin hyvin väsynyt, niinkuin olen ollut jo kauan. Työterveyshoitajan ehdotuksesta tein päätöksen hakea nelipäiväistä työviikkoa.

Marraskuun kuva:

Rakennustyöt jatkuu, minä käyn silloin tällöin siellä siivoamassa.

Äiti edelleen sairaalassa, pyrin käymään vähintään kolme kertaa viikossa hänen luonaan.

Sain päätöksen nelipäiväisestä työviikosta:)

Jouluvalmistelut jäivät vähäiseksi, mutta silti vietettiin kiva aatonaatto kolmen nuorenparin kanssa.

Joulukuun kuva:

Toivotan teille kaikille

ILOA JA ONNEA 

VUODELLE 2015

Erilainen joulu

Monta asiaa oli erilailla tänä jouluna.

Äiti ei ollut täällä meillä viettämässä joulua.

 Aatonaattona jo syötiin jouluruoka nuorison kanssa. Meitä oli 8 henkeä pöydän ääressä:)

Mukana oli myös tuore kihlapari:)

S-tytär esittelee sormustaan.

Aatonaatto meni siis syödessä, pakettien jakamisessa, pelien pelaamisessa ja telkkaria katsellessa.

Sain paljon kivoja lahjoja. Sormet syyhyää päästä kokoamaan uutta 3000 palan palapeliä. Mutta sitä varten pitäis siivota pöydältä kaikki jouluiset jutut pois ja ihan vielä en malta, joten pitää syyhyä kestää vielä muutama päivä. Palat on kyllä jo muodon mukaan lajiteltuina kippoihin.

 

Monta valmistelua jäi tänä vuonna tekemättä. Kuvasta näkyy, etten vaihtanut edes jouluverhoja ikkunoihin.

Amarylliksen ostin ja luulin ostaneeni punaisen, mutta kaunis tämäkin on.

Aattona mentiin sitten äidin luo sairaalaan.

Äiti oli hyvin väsynyt ja jaksoi olla vain kolmisen tuntia hereillä.

Luettiin jouluevankeliumi, kuunneltiin joululauluja ja jutusteltiin.

Kotimatkalla käytiin hautausmaalla.

Kynttilämeri oli upea.

Eilinen joulupäivä menikin sitten oleillessa kahdestaan kotona.

Tänä aamuna kävin koirien kanssa lenkillä ja napsin muutamia kuvia.

Pakkasta oli viitisen astetta, mutta viima teki säästä kylmemmän.

Lunta saatiin pikkuisen jouluksi ja pakkasta oli jouluaattona jopa 17 astetta.

Mukavaa joulunajan jatkoa teille kaikille!

Minä rupean valmistautumaan äidin luo menoon.